Mää vaan: Jostain syystä en ole yllättynyt. Odotinkin, koska joku nainen avaa suunsa ja vahvistaa uudelleen sen mitä itse jo sorruin epäilemään.

Aamupalaa ja aamusaunaa, uijuijui! Tulossa siis ehkä paras krapula vähään aikaan. Ja voin rauhassa ottaa mun triplataskumattisetin peesiin, koska aamusauna ja Soilen brekkarit parantaa varmasti senkin krapulan. Nättii.

Lauantaihin…

P.S.Mutsi muuten lupas meille aamupalaa ja aamusauna voisi kuulostaa kanssa aika hyvältä krapulassa.

Ja vielä pakko sanoa tosta, et jos mä aina miettisin et mitä kenenkin perheessä sairastetaan tai muuten joudutaan kestämään ja välttäisin niistä asioista vitsailua kuin jotain tabua, niin vähiinpä jäis läpät. Rohkenisin epäillä, että niissä perheissä se huumorin ymmärtäminen on jopa muita suvaitsevammalla tasolla. Mikä ei tietysti välttämättä koske ulkoapäin tulevaa vitsin vääntämistä. Mut jos joku mun tuttavapiiriin lukeutuva nyt herranjumala luuli, että mä tässä vittuilemaan lähdin, niin vähänpä minua tuntee. Tsiisus.

Ei osaa tulkita keskustelukumppaninsa ruumiinkieltä ja pieniä vihjeitä:
Nainen: “Se ei ymmärtäny et mä halusin asiaa X.”
Nainen2: “No sanoiksä sen sille?”
Nainen: “No emmä nyt suoraan, mut oishan sen nyt pitäny tajuta.”

Ei ymmärrä hymyn tarkoitusta:
Nainen: “Hyyyiiii, se rupes heti lääppii!”
Nainen2: “No annoiksä sen sit jotenki ymmärtää et se vois tehdä niin?”
Nainen: “No en! Mä vaan ystävällisesti hymyilin sille!”

Ei osaa lukea rivien välistä vaan käsittää sanatarkasti mitä sanotaan:
Nainen: “Onpas täällä likaista. Mä varmaan imuroin sit illalla kun oon ollu ensin kymmenen tuntia töissä ja käyny kaupassa…”
…
Nainen tulee kotiin.
Nainen: “Sä et oo imuroinu?”
Mies: “Sähän sanoit että sä imuroit ku tuut kotiin?”
Nainen: “…”

…Sikamaisesti siis vertasin tässä Wikipedian listaamia sairauden oireita tyypilliseen miehen käytökseen. Ja jos tää ei nytkään vielä aukee, niin paksummasta rautalangasta en ala vääntää. Älkää menettäkö yöunianne. Ja jos tää ei naurata vaikka tajuaisittekin, niin älkää silti tulko tänne rääpimään turpaanne. Musta se oli hauska juttu, ja tällasessa henkilökohtasessa blogissa se on kuitenkin se juttujen tason mittari. Onneks näitä ei ole mikään pakko lukea jos ei miellytä.